daily drama

Haikuja mainoskesästä

Aika monella mainosalalla työskentelevällä on salainen tai vähemmän salainen harrastus, jossa armottoman kaupallisen toimintaympäristön tukahduttamat luovat ajatushedelmät saavat hengen ja elämän. Usein näissä mestariteoksissa näkee myös tavalla tai toisella, miksi sen maailmaan pusertaneella taiteilijasielulla on vielä päivätyö. Työparini Kissa-niminen, genrenään japani-noisea soittava yhtye on tästä mainio esimerkki (tosin he kuulemma puhuvat mieluummin äänitaiteesta kuin musiikista).

Musiikkiharrastusten lisäksi muita suosittuja tapoja ilmaista syvintä sisimpäänsä ovat havaintojeni mukaan ainakin monimuotoinen digitaalinen taide, pöytälaatikkoromaanien kirjoittaminen, taidevalokuvaus, Instagram-filtterit, maalaaminen (taulujen, naaman, seinien), tarkoin valitut henkilökohtaiset freelancer-projektit (tai siis niiden pienten lisäpalkkioiden mahdollistama matkustaminen), keramiikka, hamahelmityöt ja somessa päteminen.

Itse olen valinnut omaksi taideterapiamuodokseni tekstilajeista kenties suosituimman, runouden. Omia herkimpiä tuntojaan kovalevyllä vuodesta toiseen hillotessa voi aina ajatella, kuinka suomenkielisen lyriikan maailmanlaajuiset markkinat huokailisivat onnesta, jos vain joskus uskaltautuisin päräyttämään tarkasti hiotun tajunnanvirtani eetteriin. Valintaani on voinut vaikuttaa esteettisen kaunosieluisuuteni lisäksi myös se, että runoudessa voi kerrankin kätevästi hylätä kieliopillisen oikeellisuuden ja kätkeä kirkkaan ajatuksen puutteen mystiseksi syvällisyydeksi.

Mutta asiaan! Lähestyvän lomakauden kunniaksi päätin rohkaistua ja laatia peräti kymmenen julkista poeettista tulkintaa mainosmaailman ja kesän herkästä suhteesta. Jotta homma ei olisi ollut liian helppo, valitsin aiemmin mainitun työparini bändin innoittamana itselleni uuden runouden tyylilajin: japanilaisen haikun. Mikäli Kimi Räikkösen julkaisema haiku-teos ei avannut viimeisillekin samuraille mistä on kysymys, haiku on siis kolmisäkeinen runo, jossa on 17 tavua. Tavut jakaantuvat säkeiksi suhteessa 5-7-5. Wikipedia kertoo myös, että tavujaon lisäksi haikulle on ominaista "leikkaus" (kiru), kahden poikkeavan ajatuksen tai mielikuvan esittäminen.

Vaikka tämä runokokoelma ei herätä luultavasti aivan yhtä suurta hypeä kuin Paperi T:n Post-alfa, rohkaisen kaikkia näiden lukemisen ääreen päätynyttä laatimaan paprurunojen tapaan ikioman toimistohaikun. Sen voi sitten julkaista ylpeydellä nimettömällä lapulla kopiokonehuoneen seinällä, tai kätkeä syvälle työpöydän henkilökohtaista-kansion uumeniin. 

Rentouttavaa lomaa kaikki sitä viettävät ystävät, asiakkaat ja kollegat – kesä on lyhyt, mutta niin on elämäkin! 

ps. Kustantajat, minut löytää LinkedInistä.

Kuka arvaisi/
Kesän kampanjakärki/
on taas grillaus.

Juhannus tulee/
Onko maailma valmis/
Ennen AD:ta

Luova johtaja/
Toimiston kesäjuhlat/
Juova johtaja.

Jotain hyvääkin/
Ilmastointi ei toimi/
Trikoo hengittää

Out of Office/
Mutta Office ei vain/
lähde minusta.

Otsa hiessä/
Terassilla helmeilee/
jotain parempaa

Moderoimaton/
aktivointi somessa/
Trololololololo.

Yritä siinä/
Elää kesässä kun jo/
Pöydällä joulu

Pian kypsyy yksin/
päivystävä harkkari/
kuin pellon vilja

Hetkeksi väistyi/
mainoshumppa, nyt syys/
taas haitari soi.

Annika Kosonen
Kirjoittaja on copywriter, jonka voimaeläin on Lauri Viidan sijaan Hannele Lauri.